Naksutinkoulutus, mitä se on?

Ja mitä se ei ole?

(texten finns bara på finska för tillfället)
Naksutinkoulutus on sitä, että koira itse saa keksiä mitä sen halutaan tekevän. Sitä ei houkutella esim. hyppyesteen yli. Sitä ei paineta esim. istuvaan asentoon. Sitä ei vedetä esim. ohjaajan sivulle eikä estetä poistumasta esim. keinulta. Siltä ei liioin kielletä vääriä yrityksiä eli erehtymistä saati sitten rangaista erheistä.

kiinnostava koiraNaksutinkoulutuksessa koira työskentelee saadakseen palkkion ja naksuttelija päättää milloin antaa palkkion. Jos naksuttelija haluaa osoittaa koiralle olevansa erityisen tyytymätön sen toimintaan, voi hän poistaa koiralta mahdollisuuden saada palkkio. Jos esimerkiksi koira kesken koulutuksen kiinnostuu lähellä olevasta koirasta ja lakkaa työskentelemästä, voi ohjaaja poistaa koiralta mahdollisuuden sekä tuijotella toisia koiria että ansaita makupaloja viemällä koira hetkeksi autoon.

Palkkion mahdollisuuden poistaminen on ohjaajan kanssa työskentelyä rakastavalle koiralle rangaistuksen luonteinen tapahtuma. Naksuttelu ei siis suinkaan ole kaiken sallivaa pehmoilua. Myös naksutinkoulutetulla koiralla voi olla tiukat kielletyn ja sallitun rajat se, joita se pyrkii noudattamaan, koska noudattaminen on sille kannattavaa ja noudattamatta jättäminen ei ole. Esimerkiksi näin: ohjaajan kanssa työskentely johtaa palloleikkiin ja makupaloihin ja toisen koiran tuijottelu johtaa odotteluun autossa.

Miten naksuttelu toimii?

Kun koiralle opetetaan uutta asiaa ei sillä voi etukäteen olla käsitystä siitä mitä esimerkiksi ”rerere” tai ”afdruk” tarkoittavat. Sanojen toistelu vain saisi koiran yhtä hämilleen kuin sinutkin. Vaikka huutaisin kuinka lujaa ”rerere”, et tietäisi mitä tehdä ja todennäköisesti et edes innostuisi yrittämään mitään. Sama koskee koiraa.

Jos naksuttelisin sinulle, tekisin näin: kertoisin että nyt leikimme eräänlaista versiota kylmenee – kuumenee -leikistä. Minun tehtävänäni on sanoa NAKS aina kun yrität tehdä jotain mikä on vähänkään oikean suuntaista toimintaa. Jos teet väärin, en sano mitään. Jokaisesta NAKSusta saat maksun. Saat itse määrätä mikä on vähimmäismaksu, jonka haluat naksusta. Sinun kannattaa siis olla aktiivinen ja yritteliäs ansaitaksesi mahdollisimman monta naksua mahdollisimman nopeasti.juoksee

Jos aloittaisimme naksuttelun osoittautuisi, että ratkaisevaa oppimisnopeutesi kannalta olisi, kuinka tarkasti pystyisin ajoittamaan naksaukset juuri oikeaan hetkeen ja kuinka tiheästi naksauttaisin. Myös naksusta annettavan maksun suuruus vaikuttaisi siihen kuinka motivoitunut olisit jatkamaan leikkiä. Maksujen lisäksi suurta tyydytystä sinulle tuottaisi, kun loppujen lopuksi hoksaisit, että haluan sinun kiertävän huoneessa olevaa jalkalamppua ympäri. Ja vasta sen jälkeen kun olisit tajunnut kertoisin, että oppimasi tempun nimi on rerere.

Ponnistelujesi ansiosta jalkalampun kiertämisen oppimisesta jäisi mieleesi erittäin voimakas ja tyydytystä tuottava muisto. Vielä vuosiakin tapahtuman jälkeen ryntäisit kiertämään lähintä lampunjalkaa tai paremman puutteessa vaikka puhelintolppaa kun sanoisin: ”rerere”. Ja ryntäisit tekemään sen naurussa suin ilmaiseksi, pelkästä vitsailun halusta ja ylpeänä siitä, että osaat ja muistat.

Mitä houkuttelu on?

rahaJos opettaisin sinulle saman käyttäen hyväksi houkuttelua, kaivelisin taskujani kunnes löytäisin tarpeeksi ison setelin, heiluttelisin sitä nenäsi edessä ja kun kiinnostuisit tavoittelemaan seteliä kädestäni lähtisin kulkemaan edelläsi lampun ympäri. Samalla hokisin ”rerere”. Ja aina välillä antaisin sinulle setelin ja kaivaisin taskustani uuden ja taas kulkisin ja hokisin ”rerere”. Sinun katseesi olisi setelissä kunhan ne olisivat riittävän isoja ja tuskin edes huomaisit mitään muuta ympärilläsi.

Kun lopettaisin kulkemisen, pysähtyisit sinäkin, nappaisit setelin ja odottaisit, että kaivan taskustani mieluummin vielä isomman ja ojennan sen sinulle kunhan pidät katseesi siinä tarkasti. Minun pitäisi miettiä, miten päästä eroon setelillä houkuttelusta. Vielä monen kierroksen ajan kuitenkin luulisit, että ”rerere” tarkoittaa: tuijota herkeämättä seteliä niin saat sen kohta. Loppujen lopuksi onnistuisin pikku hiljaa häivyttämään näkyvistä sekä setelin että liikkumiseni esimerkiksi kätkemällä setelin pikku hiljaa nyrkkiini ja kävelyn sijaan liikuttamalla seuraavaksi vain kättäni, sitten sormeani ja lopulta voisin ehkä päästä eroon siitäkin ja ilman, että lakkaat kiertämästä kun hoen ”rerere”.

Mitään suurta oivaltamisen iloa tähän oppimiseen ei liity ja vaikka ulospäin näyttääkin siltä, että olet alusta saakka tehnyt oikein, et todellisuudessa ole alun alkaen edes tajunnut kiertäväsi lamppua, saati että olisit ymmärtänyt juuri sen olevan koko jutun juju. Ja jos sanon sinulle parin vuoden kuluttua: ”rerere”, on suuri mahdollisuus, että ojennat kätesi seteliä varten sen sijaan, että lähtisit etsimään jotain tolppaa, jonka kiertää.

Miten naksuttelu ja houkuttelu eroavat toisistaan?

Naksutinkoulutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koira on aktiivinen eli että se liikkuu ja että kouluttaja puolestaan vain tarkkailee tilannetta ja naksauttaa ja maksaa oikea-aikaisesti. Ohjaajan liikkuminen ja muut ympäristön häiriöt lisätään koulutukseen vähitellen kun koira osaa tehtävänsä riittävän hyvin.

Houkuttelussa taas kouluttaja on alussa aktiivinen, houkuttelee koiran reagoimaan, mutta yrittää myöhemmin muuttua passiivisemmaksi ja koira puolestaan tekee suunnilleen samalla tavalla koko ajan kunhan vain kouluttaja onnistuu houkuttelun häivyttämisessä riittävän vähittäisesti.

Naksutellen kestää kauemmin, ennen kuin toiminta näyttää siltä miltä sen pitää, mutta sinä vaiheessa kun se näyttää halutulta, on koira myös ymmärtänyt mitä sen toivotaan tekevän. Houkuttelussa taas koiran toiminta voi näyttää juuri siltä miltä pitääkin alusta saakka, mutta todellisuudessa toiminnan saa aikaiseksi kouluttajan tietoinen tai tiedostamaton elehdintä. Houkuttelusta eroon pääseminen kestää monesti niin kauan, että alun perin hitaalta menetelmältä vaikuttava naksuttelu tuottaakin nopeammin ja paremmin sisäistetyn käytöksen.

Tarvitaanko naksutteluun naksutinta?

Naksuttelu on tapa opettaa koiralle haluttu käytös antamalla koiralle mitä se haluaa kun se tekee sitä mitä me haluamme. Siihen ei tarvita naksutinta. Naksutin on laite, josta kuulu terävä napsahtava ääni kun sitä painetaan sormella. Jos otat käyttöön naksuttimen, valitse malli, jonka ääni on niin hiljainen, ettei koira pelästy sitä.

makupala ilmastaNaksuttaa voit myös omalla äänelläsi. Naksusanasi on syytä olla lyhyt ja terävä, esimerkiksi ”Jes!” sillä sitä on tarkoitus käyttää merkitsemään juuri se silmänräpäys, jolloin koira tekee oikein, esimerkiksi kun sen takajalka osuu täydessä vauhdissa puomin kontaktialueelle. Naksaus itsessään ei alun perin merkitse koiralle mitään, mutta kun ääntä seuraa heti koiralle mieluisa asia, esimerkiksi makupala, saa äänimerkki koiran mielessä nopeasti merkityksen: tuo oli oikein, makupala on jo tulossa.

Kaikki koiralle opetettavat tehtävät eivät kuitenkaan vaadi sadasosasekunnin tarkkuudella alkavaa palkitsemista. Ilman naksaustakin koira kyllä tajuaa, että palkitseminen lähestyy, kun ohjaaja työntää kätensä taskuun kaivaaksen esiin makupalan. Niinpä paikalla pysymistä ei tarvitse eikä itse asiassa edes kannata ensin merkata naksauksella, vaan aloittaa palkitseminen ottamalla askel kohti koiraa. Jos koira pysyy paikalla koko ajan, päättyy palkitseminen siihen kun makupala on koiran kurkussa. Jos koira ennen tätä rikkoo paikallaolonsa, ei se saakaan makupalaa.

Jos aloittaisin paikalla pysymisen palkitsemisen naksauksella, olisi minulla velvollisuus antaa makupala koiralle, vaikka se liikkuisikin naksauksen jälkeen. Näin tulisin palkinneeksi myös koiran viimeisimmästä toiminnasta, paikalta siirtymisestä. Se taas ei ole järkevää, jos tarkoituksenani on edistää paikalla pysymistä.

Naksaus tai naksusana on aina lupaus palkkiosta, myös silloin kun naksautamme vahingossa väärässä kohden. Naksuttelijan on vain syytä olla seuraavalla kerralla tarkempi, ettei tule palkinneeksi jotakin muuta toimintaa kuin mitä alun perin tarkoitti!

Sitä saat mitä vahvistat

Naksutinkouluttaja on koko ajan ankaran arvioinnin kohteena. Arvioijana on koira, sillä sen käytös on lahjomaton mittari sille, kuinka tarkasti kouluttaja kykenee ajoittamaan naksauksena, kuinka monta koiran oikeaa toimintaa jää hitaan naksuttelun vuoksi palkitsematta ja onko kriteeri eli vaatimustaso asetettu liian korkealle, jolloin koira turhautuu ja lakkaa yrittämästä tai alkaa vinkua.

Mitä johdonmukaisemmin ja nopeammin palkkaat, sitä nopeammin koira oppii. Jos haluat koiran katsovan vasempaan, yritä ehtiä palkita jokainen kuonon kääntyminen vasempaan. Ja yritä tehdä se ajoissa.

Jos useinmiten naksautat vasta siinä vaiheessa kun koira on jo ehtinyt kääntyä takaisin sinuun päin, olet auttamattoman myöhässä. Koira kertoo kyllä sinulle oletko onnistunut: jos se alkaa tuijottaa sinua koko ajan intensiivisemmin, olet tullut palkinneeksi itsesi tuijottamisesta, vaikka muuta kuvittelitkin. Video on mainio apuväline kun haluat kehittyä kouluttajana. Kuvaa harjoitustuokio, katso jälkikäteen mitä teit oikea-aikaisesti ja mitä et. On reilua koiraakin kohtaan yrittää parantaa omia kouluttajataitojaan.

Jos joudut turvautumaan palkkion poistamiseen tee myös se nopeasti ja johdonmukaisesti. Mitä kauemmin annat koiran esimerkiksi tuijotella toisia koiria sen sijaan, että se tekisi töitä kanssasi, sitä hitaammin koira oppii, että tuijottelu on ei-toivottua.

Myös tunteet vahvistuvat

varautunutValitettavasti koulutustapahtumasta ei voi poimia erilleen pelkästään yhtä osaa ja vahvistaa sitä vahvistamatta samalla kaikkea muutakin, mitä koira tekee ja tuntee samassa yhteydessä. Niinpä esimerkiksi varuillaan olevan koiran tunne saattaa vahvistua suoranaiseksi peloksi tai vilkkaan koiran käytös hysteeriseksi säheltämiseksi, jos koulutustilanteisiin liittyy tällaiset tunteet ja käytökset.

Oikea ratkaisu on aloittaa kouluttaminen niin kaukana pelottavista asioista, että koiran levollisuus kasvaa eli se siedättyy levottomuutta herättäneeseen asiaan. Ja säheltäminen estyy sillä, että koulutustuokion alkamisen ja jatkumisen edellytyksenä on riittävän rauhallinen käytös.

Uuden asian oppiminen hidastuu, jos koira on liian jännittynyt. Jo opittuun käytökseen saa lisää vauhtia ja sähäkkyyttä leikkimällä koiran kanssa ennen suoritusta ja heti suorituksen jälkeen.

En halua lahjoa koiraa ruoalla

Haluat siis antaa koiralle ruoan ilman, että sen täytyy tehdä mitään ruokansa eteen? Joskus aiemmin esimerkiksi eläintarhoissa meneteltiin näin, mutta sittemmin tietämys eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt ja eläintarhankin eläimet saavat nauttia virikkeistä, joita erilaisiin kätköihin piilotetun ruoan etsiminen tarjoaa. ruokakuppi

Koira toki syö ruokansa myös eteensä ilmestyvästä kupista, mutta tällainen tarjoilu ei tyydytä sen luontaista tarvetta saada ravintonsa nuuskimalla, jälkiä seuraamalla, vaanimalla, takaa-ajamalla, puremalla, repimällä, kantamalla, kaivamalla ja kaluamalla. Kylillä vapaana vaellellessa sen päivään mahtuisi monenlaista koiramaista askaretta, josta remmin päässä asfaltin reunaa parin vartin ajan nuuskiva kaupunkikoira ei voi kuin haaveilla. Tai sitten voi kaupunkikoiralla olla onni saada työskennellä ruokansa eteen käyttäen aivojaan, leukojaan ja lihaksiaan sopivassa määrin päivittäin.

Metsästyksen korvikkeesta käy nenän käyttö etsintätehtävissä ja leikki ja saaliina on koiran päivittäinen ruoka. Tavallisen ruoan arvo nousee nirsonkin koiran silmissä kun se tarjoillaan naksumaksuina eikä ilmaiseksi kupista.

Miten palkitaan?

Ruoka ei tokikaan ole ainoa keino palkita koiraa. Palkkiona voi käyttää ihan mikä tahansa koiran juuri sillä hetkellä arvostamaa asiaa, jota voit säädellä. Janoiselle vesi on palkkio, ulos haluavalle ulos pääsy, hajuja arvostavalle nuuskuttelu, rapsutteluja kaipaavalle rapsuttelu.

alistumiseleitaMutta ota huomioon, että se mitä me kuvittelemme palkkioksi, ei koiran mielestä välttämättä sitä ole. Pyydäpä jota kuta taputtamaan itseäsi selkään, tai mene lattialle makaamaan ja pyydä isoa miestä hyppimään holtittomasti vieressäsi. Niinpä. Kumpikaan ei tunnu mukavalta ja silti me oletamme koiran nauttivan siitä kun sitä hakataan niin, että keuhkot kumisevat tai sen yli kumarrellaan ja sen lähellä liikutaan pelottavasti.

Useimmat koirat oppivat sietämään näitä ihmisten ikäviä eleitä, mutta palkkioita, joiden vuoksi koira työskentelisi innokkaasti ne eivät ole. Vaikka naksuttelija ennen naksahdusta ei houkuttele ja ohjaa koiraa liikkeellään, voi ja pitääkin hänen naksauksen jälkeen ottaa mukaan palkitsemiseen myös oma keho ja ääni. On aivan eri asia olla hiljaa ja ojentaa makupala koiralle kädestä, kuin kehua naksun jälkeen iloisesti ja laittaa makupala koiran kuonon eteen ja heittää se vierimään pois päin koirasta lattiaa pitkin. Ja toki koira ymmärtää eron myös palkkion laadun ja määrän suhteen.

Erityisen hyvistä suorituksista kannattaa palkita erityisen hyvällä ja erityisen suurella määrällä eli esimerkiksi herkkumakupaloja muutama kappale peräkanaa ja sitten vielä villi vetoleikki. Tällaisia palkintoja kutsutaan jättipoteiksi ja niiden käyttäminen tekee koiralle selkeäksi eron erityisen hyvän ja kohtuullisen suorituksen välillä ja nopeuttaa siten oppimista. Olennaista palkitsemisessa on se, että tunnet koirasi ja tiedät mitä se milloinkin haluaa.

vetoleikkiSinulla on mahdollisuus rakentaa vähempiarvoiselle palkkiolle lisää arvoa tarjoamalla se ennen parempaa palkkiota. Jos esimerkiksi koirasi tykkää vetoleikistä, muttei ole kiinnostunut makupaloista, tarjoa ensin makupala ja sen jälkeen vetoleikki. Vähitellen makupalankin arvo kasvaa, ennakoihan se aina vetoleikkiä.

Jos taas leikkiminen ei oikein kiinnosta, mutta haluat leikin kautta koiraan lisää sähäkkyyttä, vaadi että sen pitää juosta pallon perään ja tuoda se sinulle saadakseen makupalan. Kun pidät tästä kiinni, alkaa palloleikkikin kiinnostaa enemmän.

Palkkion suunnallakin on väliä. Jos tehtävänä on kääntyä, kannattaa palkka tarjota niin, että kuono kääntyy aavistuksen lisää haluttuun suuntaan hamutessaan palkan. Jos tarkoituksena on palkita kun koiralla on kaikki tassut pienen astian sisällä, menettää koira tasapainonsa, jos palkka tarjotaan liian korkealta. Jos tehtävänä on peruuttaminen, on oikea paikka palkalle etujalkojen välissä. Jotta koira voisi yrittää uudelleen esimerkiksi tassulla alustaan koskettamista, täytyy palkka tarjota kauempana alustalta. Alustan viereen laitettuna koira ei pääse yrittämään uudestaan alustalle menoa, vaan harjoittelee alustalla pysymisen kestoa.

Älä liioittele palkan suuntaa. Jos vedät koiraa palkan avulla liian paljon kohti kohdetta tulet itse asiassa houkutelleeksi ja koira on niin nopeasti kohteen luona, ettei ehdi oppia kohteelle menoa oman oivaltamisen kautta, vaan seuraa vain kättäsi. Sopiva etäisyys kuonosta kohti kohdetta on noin 10 cm. Tällöin koira makupalan saadakseen ottaa naksauksen jälkeen vielä yhden askeleen kohteen suuntaan, etkä tule pysäyttäneeksi koiraa maksupalakädelläsi liian äkkinäisesti.

Ilman väärää toimintaa ei ole oikeaa toimintaa

Naksutteluun liittyy olennaisesti se, että koira tekee väärin ja ennenkaikkea: naksuttelija tekee väärin! Alussa on esimerkiksi vaikea arvioida kuinka matalalle vaatimustaso pitäisi asettaa, jotta koira saisi naksuja ja maksuja riittävän nopeassa tahdissa, jotta sen työskentelymotivaatio säilyisi hyvänä. Neuvoni on, että aloitat heittämällä makupalan lattialle ja kun koira käy syömässä sen ja liikauttaa jalkaansa tai kuonoansa syötyään makupalan pystyt palkkaamaan taas seuraavasta liikahduksesta jne. Vähitellen harjaantuu teidän kummankin pelisilmä, ja pystyt viivyttämän naksausta aavistuksen ja poimimaan juuri sen suuntaisen liikkeen, jota haluat.

haukkuVäärin tekeminen tuo koiralle tärkeää tietoa: kun teen näin, en saa palkkaa, kun teen noin saan palkkaa. Väärin tekeminen on siis olennainen osa oikein tekemisen hahmottamista. Väärin tekeminen ei kuitenkaan kerro koiralle mitä sen pitäisi tehdä toisin. Eli vielä tärkeämpää tietoa tarjoaa oikein tekeminen. Jos koira turhautuu ja alkaa vinkua, haukkua tai lakkaa yrittämästä, on väärin tekemistä liikaa. Tai jos koira yrittää mutta ei vain onnistu. Silloin sinun täytyy palkita vaikka kuinka pienestä oikean suuntaisesta liikkeestä, esimerkiksi pelkästä vilkaisusta, että pääsette siitä pikku hiljaa lähemmäksi tavoitettanne.

Naksuttelun perussääntö on että 80% yrityksistä pitäisi johtaa onnistumiseen ja 20% epäonnistumiseen. Jos esimerkiksi harjoittelet nopeampaa maahanmenoa on vaatimustasosi eli kriteerisi sopiva, jos 80% maahanmenoista on riittävän nopeita ja 20% on liian hitaita, johtaakseen palkkioon. Jos palkkaat jokaisen maahanmenon riippumatta sen nopeudesta, ei koiralla ole tarvetta yrittää nopeammin. Jos taas jätät palkkaamatta liian monta kertaa, on riskinä koiran turhautuminen.

Mitä tehdä, jos koira tekee väärin?

Jos kyseessä on yllättävä tilanne, koira esimerkiksi ryntää pyöräilijää kohti, täytyy koira tietenkin pysäyttää taluttimella ja tai äänellä vahingon välttämiseksi. Pysäyttämisestä ei kuitenkaan välttämättä seuraa sitä, että koira oppisi olemaan jatkossa ryntäämättä pyöräilijää kohti. Tarvitaan asian harjoittelua järjestetyssä tilanteessa, jossa pyöräilijä pysyttelee niin kaukana, että koiraa päästään palkitsemaan oikeasta eli rauhallisesta käytöksestä ja näin pikku hiljaa saadaan se tottumaan myös läheltä ohi kulkevaan pyöräilijään.

vihainenJärjestelmällisen harjoittelun tuloksena koira haluaa jättää pyöräilijän rauhaan, koska rauhallisesta käytöksestä on tehty koiralle kannattavaa ja turvallisen tuntuista. Pelottavalle tai kiihdyttävälle asialle siedättämisessä pyritään sataprosenttiseen onnistumiseen eli siihen, että väärä käytös ei laukea ollenkaan harjoittelun aikana.

Siedättymistä eli tottumista ei tapahdu, jos koiran pelkää tai kiihtyy liikaa. Välimatkan lisääminen koiraa häiritseviin tekijöihin on tärkeimpiä asioita, jolla koiraa voidaan auttaa tekemään oikein myös tavallisessa naksutinharjoittelussa.

Vaarallisten tilanteiden lisäksi on myös toinen tilanne, jossa koiran toiminta täytyy keskeyttää, sillä pelkällä oikean toiminnan odottelulla se ei lakkaa. Tällaista toimintaa kutsutaan itse itseään vahvistavaksi. Esimerkiksi ihmisen jalan nylkyttäminen tuottaa koiralle mielihyvää eikä taipumus nylkyttämiseen poistu sillä, että siitä ei palkita, koska toiminta itsessään tuottaa koiralle mielihyvän. Jos koira pitää sinua ja vaatteitasi puruleluina, saattaa kyseessä olla itse itseään vahvistava toiminta, vaikka koettaisitkin pysytellä paikalla reagoimatta.

ihminen lelunaTilanteesta poistuminen katkaisee itse itseään vahvistavan toiminnan, jolloin se ei pääse vahvistumaan. Sisätiloissa koiran luota poistuminen on helppoa, vedät vain oven kiinni välissänne. Lenkillä voi sitaista taluttimen tolpan ympäri ja poistua koiran ulottuvilta. Jos päätät ratkaista tilanteen kieltämällä koiraa, pidä huolta siitä, että kielto on niin voimakas, että väärä toiminta lakkaa heti. Muuten tulet siedätteneeksi eli totuttaneeksi koiran siihen, että kiellosta ei tarvitse välittää.

Toiset koirat saattavat kärsivällisesti seistä paikallaan ja vain käännellä kuonoaan puolelta toiselle kun nuori koira riekkuu niissä kiinni, mutta toiset tekevät heti selväksi murisemalla ja hampaita näyttämällä, että nuorukaisen on syytä pitää tassut maassa ja suu suljettuna. Jos et osaa näytellä tarpeeksi vakuuttavasti ”vihaista koiraa”, älä käytä tätä konstia. Muista myös, että vasta harkinnan alla olevaan toiminta on helpompi keskeyttää kuin toiminta, jonka koira on ehtinyt jo aloittaa. Ennakoiminen ja oikeasta toiminnasta palkitseminen johtaa tässäkin tapauksessa parhaaseen tulokseen.

Toiminta, joka ei ole itse itseään vahvistavaa, sammuu eli lakkaa, jos siitä ei saa palkkaa. Jos koiraa on aluksi palkittu esimerkiksi tassukosketuksesta kattilankanteen ja palkitseminen lopetetaan kokonaan, saattaa koira joksikin aikaa alkaa turhautuneena raapia kantta entistä enemmän ja innokkaammin. Jos palkkaa ei kuitenkaan tule, luopuu koira jonkin ajan kuluttua yrittämästä. Kun väärään toimintaan ei kiinnitetä huomiota eli palkita, se lakkaa.

Miksi ei vain kieltää kannen koskettamisesta, jos tehtävänä on seuraavaksi koskea vaikkapa lautaseen, joka on kannen vieressä? Kielto ei toimi, jollei siihen liity fyysistä estämistä tai uhkaa. Naksutellen oppiminen puolestaan edellyttää koiralta aktiivisuutta ja uskallusta myös erehtyä. Kiellot ja rangaistuksen uhka saavat aikaan sen, että koira ei uskalla yrittää mitään muutakaan pelätessään tekevänsä väärin.

Kieltämisen sijaan koiralle voidaan opettaa, että sana ”vaihda” merkitsee: tuo toiminta ei tule tuottamaan palkkiota, kokeile jotain muuta. Ja näin voidaan koiraa jatkossa ohjeistaa nopeammin siirtymään väärästä tekemisestä yrittämään jotain muuta.

Vastauksena otsikkoon voikin yleisesti ottaen todeta: kun koira tekee väärin, älä reagoi mitenkään, mutta pidä huolta, että seuraavalla kerralla samassa tilanteessa tilannetta on helpotettu sen verran paljon, että koira valitsee tehdä oikein ja pääset palkitsemaan ja vahvistamaan oikeaa käytöstä.

Yksi asia kerrallaan

Monet koiralle opetettavat käytökset koostuvat useammista eri osista. Kokonaisuutta on hyvin vaikea saada hiottua paremmaksi, jollei keskity yhteen osaan kerralla. Esimerkiksi luoksetuloliikkeessä koiran pitää mennä nopeasti maahan, pysyä paikalla, juosta kutsusta nopeasti kohti ohjaajaa, kääntyä sivulle nopeasti pyöräyttämällä takapää 180 astetta, istahtaa nopeasti, oikeaan suuntaan ja oikealle etäisyydelle ohjaajasta. Jos harjoittelet kaikkia näitä vaiheita samalla kertaa eli kilpailunomaisena liikkeenä, jää koiralta palkkio saamatta, vaikka se tekisi kaikki muut asiat täydellisesti, mutta epäonnistuisi sivuttaisetäisyyden arvioinnissa. Tai jos annat palkkion, tulet samalla palkinneeksi väärää sivuttaisetäisyyttä.

Harjoittelemalla kutakin osaa erikseen ja ketjuttamalla eli suorittamalla täydelliset osat peräkanaa, saadaan täydellisiä kokonaisuuksia. Mitä useammin jokin täydellinen osasuoritus jää palkitsematta, sitä vähemmän koiralla on jatkossa aihetta tehdä se täydellisesti. Tie kokonaisuuden parantamiseen kulkee siis sen osien parantamisen kautta.

Koirat ovat mestareita muodostamaan syy-seuraus -ketjuja mielessään. Ja aina päättely ei suju siten kuin me haluaisimme. Jos tavoitteena on palkita koiraa hiljaa olemisesta, mutta tätä havahdutaan tekemään vasta siinä vaiheessa kun koira on ensin äännellyt häiritsevästi ja sitten lakannut ääntelemästä sekunniksi, oppii koira palkkion saadaksen ensin ääntelemään ja vasta sitten hiljenemään pieneksi hetkeksi.

Ketjuttaminen merkitsee sitä että palkitessasi tulet palkinneeksi myös kaikkea sitä mitä palkkioiden välissä tapahtunut. Jos koira on juuri syönyt makupalan ja sen jälkeen se katsoo toista koiraa, vinkuu, haukahtaa, nuuskii maata, on sekunnin hiljaa tuijottaen sinuun ja saa palkan, tulet palkinneeksi kaikkea mitä näiden kahden makupalan välissä tapahtui, etkä pelkästään sitä viimeistä tuijotusta. Tee siis tilanne niin helpoksi koiralle ja palkkaa niin nopeasti, että käytösketjuun ei sisälly mitään sellaista, josta et halua palkita.

Harjoitus lopetetaan onnistumiseen, vai lopetetaanko sittenkään?

Eräs sitkeimmistä yhä liikkeellä olevista uskomuksista on, että harjoittelu pitää lopettaa onnistumiseen. Tai sitten kehotetaan lopettamaan harjoittelu kun se sujuu hyvin. Niinpä koira laitetaan yhä uudelleen ja uudelleen toistamaan tehtävää, josta se ei syystä tai toisesta suoriudu, jotta päästäisiin lopettamaan harjoittelu onnistumiseen ja samalla koira tulee harjoitelleeksi väärää toimintaa useita kertoja. Tämä myytti on peräisin ajalta, jolloin koiria koulutettiin nykimällä, painamalla ja painostamalla ja kun koira onnistui tehtävässään, päästettiin se palkkioksi piinasta lopettamalla harjoittelu.

Naksutinkoulutuksessa koiraa ei painosteta tai rangaista. Niinpä naksutinkoulutetulle koiralle ongelman pähkäily ja ratkaisun keksiminen tuottavat niin suurta mielihyvää, että harjoittelun loppuminen merkitsee jonkinasteista pettymystä. Jos harjoittelu loppuu aina silloin kun koira suoriutuu erityisen hyvin, saattaa älykäs koira jopa alkaa vältellä erityisen hyviä suorituksia saadakseen harjoittelun jatkumaan.

On kuitenkin myös tärkeämpiä syitä lopettaa harjoittelu, vaikka se ei sujuisikaan hyvin: kipu tai fyysinen tila. Koira saattaa tehdä väärin siitä syystä, että se on kipeä. Jos suolisto on tulehtunut, ei istuminen onnistu. Jos koira on kuuro, ei luoksekäsky toimi. Jos lihas on jumissa, ei pujottelu onnistu. Ja vaikka epäonnistumisen syy ei olisikaan näin dramaattinen on syytä ainakin pitää pieni tauko ja miettiä, mitä sinä kouluttajana voisit tehdä toisin tai miten voisit helpottaa tehtävää, jotta se onnistuisi. Ja vasta harjoituksen tai oman toiminnan muuttamisen jälkeen kannattaa yrittää uudelleen.

Virheellisen toiminnan toistaminen useaan kertaan vaikeuttaa oikean toiminnan oppista. Lopeta siis harjoitus, jos se ei onnistu. Jos olet siitä onnellisessa tilanteessa, että harjoittelu sujuu erinomaisesti, tiedät tekeväsi oikein eikä sinulla ole mitään kiirettä lopettaa harjoitusta ennen kuin koira tai sinä tarvitsette lepotauon.

Lepotauot ovat välttämättömiä oppimisen kannalta. Vaikka koira jaksaisikin harjoitella yhtäjaksoiset 20 minuuttia, oppii se tehokkaammin, kun aika jaetaan 1 – 3 minuutin harjoitustuokioihin, joiden välillä on minuutin tai parin tauko. Tauon aikana on hyvä miettiä seuraavan harjoitustuokion toteutus ja tehdä tarvittavat järjestelyt. Mitä enemmän ja laadukkaammin koiran kanssa harjoitellaan, sitä pitempään se jaksaa harjoitella ja sitä useampia toistoja se kestää. Tiedät, että harjoitus on ollut liian pitkä, jos koiran suoritukset alkavat heiketä tai koira häipyy paikalta henkisesti tai fyysisesti. Mitään peruuttamatonta vahinkoa tästäkään ei aiheudu, vaan lepo korjaa tilanteen.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana unohtaa

vanha - lapsiNaksuttelemaan oppii naksuttelemalla ja toisten naksuttelua katselemalla. Vaikka et olisi pätkääkään kiinnostunut naksutinkoulutuksesta, tulet naksutelleeksi joka kerta kun avaat koiralle oven tai otat askeleen koiran haluamaan suuntaan lenkillä. Sinun vallassasi on tarjota koiralle se, mitä se haluaa ja on teidän yhteiselon sujuvuuden kannalta parempi että teet sen tiedostaen kuin tietämättäsi. Siitä syystä naksutteluun kannattaa tutustua heti kun koirakin tulee taloon.

Pennulla ei vääriä toistoja ole vielä montaakaan, joten uuden ja oikean tavan oppiminen käy nopeasti, kunhan omistajalla on käsitys siitä, mitä kannattaa tehdä. Mutta ei naksuttelun aloittaminen ole myöhäistä koskaan. Sekä veteraani-ikäinen naksuttelija että koira oppivat ja innostuvat naksuttelusta siinä missä nuoremmatkin. Ja on hämmästyttävää huomata kun vanhat tavat saattavat muuttua nopeastikin. Myös vanha koira haluaa oppia uusia temppuja!

Kommentit poistettu käytöstä.